Emilia-ketju

Pitkästä aikaa kaivoin kaapin pohjalta esiin hopeatarvikkeet. Valmiita lenkkejä sattui olemaan kaapissa sopivasti :) Ajattelin vain googlettaa erilaisia ketjumalleja ja kaunis Emilia- ketjun malli tupsahti eteeni :) Tästä pääset ohjeeseen. Oman ketjun lenkkien vahvuus on 0,8mm. Alku- ja loppupään lenkit on veivattu 4mm veivillä ja keskellä ketjua olevat lenkit on veivattu 5mm veivillä. 

On nämä korujutut vaan kivoja tehdä! :) taas puri kärpänen!

Koruja hopeasavesta

 

Viikonloppuna olin kansalaisopiston kurssilla opiskelemassa uutta. Materiaalina oli hopeasavi.

Selvä ajatus oli jo etukäteen mitä haluaisin tehdä ja niinhän siinä kävi, että sen tein. Idea malliin tuli alunperin ystäväni kauniista korviksista.

 

Suunnitelma 

Hopeasavi, josta kurssilla muotoiltiin oli 99,9% hopeaa. Itse tilasin 20g, joka riitti korviksiin ja riipukseen. Eihän tuo hopea ihan ilmaista ole, mut ainahan ne harrastukset maksaa :)

Noh, tuosta itse hopeasaven muotoilusta vähäsen. Savi oli aika monen muovin ja paketin sisään pakattu. Ja aivan syystä. Täytyi kyllä olla aika tarkkaan etukäteen tiedossa mitä savesta aikoo tehdä, sillä materiaali kuivaa yhtä nopeasti kuin normaali savi. Välillä täytyi kostuttaa muotoiltavaa työtä hiukan siveltimellä.

Aloin ensin muotoilla korviksiin tulevia pyöreitä laattoja. Opettajan sanoin; "Yksinkertaisen näköiset mallit ovat kaikista vaikeimpia toteuttaa." Jep, huomasin! Haasteeksi muodostui ensimmäisenä tehdä kaikista laatoista samannäköisiä ja kokoisia. Työstin laattoja aika kauan. Noh, nepä sitten kuivahtivat. Sitten olikin seuraavana vuorossa koukkujen ja piikkien kiinnitys laattoihin.

Aloin pehmittää laattoja yksi kerrallaan vedellä, jotta koukut ja piikit saisi työnnettyä laattojen sisään sivulta päin. Nooo, ensimmäisen koukun jälkeen totesin sen olevan melkoinen homma. Muutin taktiikkaa ja aloin pehmittää jokaisen laatan takaosaa ja kaiversin pienen kolon, johon voin upottaa koukun/piikin. Sitten muotoilin ja paikkailin laattoja tasaisemmaksi siveltimellä ja juoksevammalla savimassalla. Sitten korut kuivamaan ja kuivumisen jälkeen uuniin 800 asteeseen lämmittelemään. Korut lämmittelevät uunissa noin 15-20min.

Seuraava homma oli laatanmallinen riipus, jonka muotoilin ja kuivatin puunapin päällä. Taakse laitoin juoksevalla savimassalla kiinni ripustuslenkin.

Uunista tulon ja korujen jäähtymisen jälkeen koruista harjataan pinnalta vaalea poltossa jäävä kerros pois. Sen jälkeen koruja on mahdollista hioa ja kiillottaa kuinka paljon vain haluaa. Itse jätin omiin koruihini paljon harjattua pintaa, kiillotin ja hioin ainoastaan reunat. Kaulakorun laatassa korostin epätasaisuuksia ja korviksissa työstöjälkeä. Haluan, että korut näyttävät uniikeilta ja itsetehdyiltä. Muutenhan olisin voinut käydä hakemassa korut kultakaupasta :)

Hopeasaven rippeistä tein vielä pienen neliskanttisen hopeaosan (näkyy ensimmäisessä kuvassa), jonka aion kiinnittää johonkin tekemääni hopeiseen ranneketjuun roikkumaan. Hopeaosaan upotin pienen zirkonin.





Suosittelen kurssia kovasti kaikille. Itsekin aion mennä uudestaan- nyt vaan uusia ideoita miettimään ;)

Lusikkakoru

Yksinkertainen on kaunista. Ainakin oma maku on hyvin yksinkertaista. Tässä toinen hopeaketjukurssin tuotoksista. Lusikka on mummon jäämistöjä. Saa sekin uuden elämän kaulassani.

Panta on tehty 0,8mm hopealangasta ja aikaahan meni se 2 minuuttia. :)

Kalanruotoketju

Hopeaketjukurssia vietettiin viime viikonloppuna ja sen järjesti Jyväskylän kansalaisopisto. Ihanaa hommaa on edelleen. Opettaja oli kärsivällinen ja ammattitaitoinen.

Itselläni suurin osa kurssiajasta meni lenkkejä koruihin tehdessä. Lenkit ehdin veivata ja sahata yhteen oili- kaulukoruun, ruudun mallisiin korviksiin ja tähän ketjuun. Ylikin noita lenkkejä taitaa jäädä, katsotaan mitä niistä keksiin.

Valmiiksi kurssin aikana ehdin tehdä tämän ketjun, jota kutsutaan kalanruotoketjuksi. Lenkit on veivattu 0,8mm langasta 4mm veivillä. Hyvin ohjeita tähän malliin löytyy googlettamalla.

Helmet on pujotettu 0,8mm hopealankaan ja päät on käännetty lenkeiksi.

Koittakaa ihmeessä tätä mallia, hiukan on haastavampi mut ei mikään mahdoton!

Ketjupunonta alkaa taas

Syksyksi alkaa kääntymään. Kansalaisopistolla starttaa kurssit. Hiukan lähti lapasesta ilmoittautuminen. Tehokkaasti on täyttyneet vapaat viikonloput kaikenlaisista ihanista kursseista. Listalta löytyy hopeaketjupunontaa, hopeasavea sekä uutena materiaalituttavuutena betoni.

Nyt korutarvikkeita kaivellessani iski taas kauhea innostus. Hopealenkkejä ei ole enää, mutta metallisia löytyi varastosta ihan valtava määrä. Pikaisesti käänsin yksinkertaisen rannekorun, johon liitin sydän riipuksen. Toisen korun tein vanhan lusikan varresta ja kiinnitin siihen pienen enkelin roikkumaan. Tästä se taas lähtee ;)

Riipukselle valmistunut ketju ja keskeneräiset korvikset

 

Eilisen messulöydölle, hopeiselle riipukselle oli tehtävä ketju. Vanhoja hopeisia veivaamiani ja sahaamiani renkaita oli vielä jäljellä sekalainen määrä eri kokoisia. Niistä lähdin sit tekemään riipukselle ketjua. 

Papuketjumallihan tämä on ja yksi ihan pieni riipuksen yläpuolella oleva osa on oiliketjua. Täällä on muistutukseksi aiemmat postaukset ja linkit papu- ja oiliketjun ohjeisiin: http://mymmeliininpaja.blogspot.fi/2015/03/hopeaketjukurssin-juttuja-oiliketju.html

 http://mymmeliininpaja.blogspot.fi/2015/03/papuketju.html 

Ensin ajatukseni oli, että kiinnitän ketjuun makeanvedenhelmiä. Testatessani kuitenkin taas muistin, että yksinkertainen on kaunista ja jätin helmet pois. 

Tämmöinen siitä nyt tuli sitten. Vielä vaatiin myllytyksen, jotta kiiltää kauniisti kunnolla :) 

Hopealenkkejä jäi vielä yksiin korvakoruihin. Korvakoruihin pitää kuitenkin ostaa vielä hopeiset lukot.

Nyt on kaikki hopealenkkivarastot tyhjät. Innolla uusia lenkkejä tekemään ;)            

Messulöytöjä

Tässä tämän päivän kädentaitomessujen löydöksiä. Ihana kyltti tuomaan hyvää mieltä kotiin ja hopeinen kierrätyskoru kaulaan. Joku ketju tai nauha täytyy itse koruun kehitellä.

Ihania kädentaitoja ja ideoita oli taas esillä. Kuitenkin viimeksi Tampereen kädentaitomessuilla käyneenä oli mielestäni Jyväskylän messuilla näytteilleasettajia tosi vähän. Seura oli kuitenkin mitä parhainta!

Nyt päässä pyörii ihan vimmatusti ideoita uusista töistä! Pakko alkaa jotain tekemään siis ;)

Työkalupakista korulippaaksi

Laatikon löysin isäni pajan kätköistä täynnä kaikenlaista roinaa. Korulipas näkyi heti valmiina silmissäni, vaikka kukaan muu tuon mustan laatikon hienoutta ei nähnytkään.

Irrotin laatikoista vetimet ja hankasin laatikkoa rätillä niin paljon puhtaaksi kuin se lähti.

Putsatut laatikot hioin ulkoa päin ensin vähän karkeammalla paperilla ja lopuksi viimeistelin hienommalla. Eihän se ihan kirkkaan puun väriseksi silläkään muuttunut kun niin pinttynyt oli.

Kaapista löytyi jämä valkoista kalustemaalia. Maalasin pienellä siveltimellä laatikot valkoisiksi.

Annoin maalin kuivua ja kiinnitin vetimet takaisin. Laatikkoon kävin ostamassa ohutta superlonia pehmusteeksi etolasta. Ei ollut kallista ja leikkasivat vielä palat valmiiksi oikean kokoisiksi.

Niin tuli korulipas valmiiksi. Nyt ovat korut hyvässä järjestyksessä, eivätkä tummukaan niin kauheasti kun eivät ole ilman kanssa tekemisissä.